Viime viikolla oli agilitya riittämiin. Torstaina käytiin treeneissä ja viikonloppuna oli molempina päivinä kisat. Onneksi molemmat kisat olivat kuitenkin lähellä. Lauantaina suunnistettiin Jyväskylään tavoitteena nousta kolmosiin. No eipä olisi paremmin voineet suunnitelmat onnistuakaan, kun jo heti ensimmäiseltä radalta saatiin nolla, jolla tultiin toisiksi! Rata tosin olisi hieman sujuvamminkin voinut mennä, mutta eipä sillä niin väliä. Toinen startti olisi ollut vielä jäljellä, mutta ei viitsitty jäädä moneksi tunniksi odottelemaan kolmosten toisen kisan alkua.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Laukaa ja ensimmäiset radat kolmosluokassa. Tällä kertaa tavoitteena oli vain se, että ohjaaja muistaisi radat ja me pidettäisiin kerrankin kunnon vauhtia myös kisoissa. Rataantutustumiseen mentäessä tajusin rimojen olevan tosi korkealla. Ne oli 65:ssä ja eihän me olla koskaan edes kokeiltu noin korkeita hyppyjä. Normaalisti kun treeneissä rimat on 55:ssä tai joskus 60:ssa. Ajattelinkin, että nyt kyllä tulee rimoja alas ja päätinkin ottaa hieman varovaisemmin jyrkät käännökset. Ensimmäinen rata oli sujuva ja vauhdikas. Tuloskin oli sen mukainen: nolla ja sijoitus kolmas!!! Toisella radalla tulikin huolimattoman ohjauksen takia kielto putkelta, pari rimaa alas ja hieman yliaikaa.

Ei voi muuta sanoa kuin, että olipa mahtava viikonloppu! Ja vielä mahtavampi koira :-)




Leave a Reply.