Eilen määränpäänä oli Jämsän ryhmänäyttely ja mukaan pääsi Ture. Näyttelyyn oli ilmoitettu 22 aussieta, joista noin puolet oli uroksia. Toinen junnu-uros oli poissa, joten Ture voitti luokkansa ERI:llä. Pääsimme siis ensimmäistä kertaa oikein PU-kehään. Ja mitä tekeekään Ture! Ture otti ja voitti kaikki saaden ihka ensimmäisen sertinsä! :-) Lopulta Ture oli VSP, Minjan ollessa ROP, RYP1 ja BIS2. Mahtava päivä, johon en olisi uskonut tuon vähäkarvaisen kakaran yltävän.

Jottei koko päivä olisi mennyt leijaillessa, niin Ture päätti sitten hieman säikäyttää iltapäivällä. Ulkoa kuului Turen kamala huuto ja toinen juoksi hädissään. Jokin ilmeisesti tökkäsi Turen silmään. Vasemman silmän keskiosa näytti ihan siltä kuin päällimmäinen kalvo olisi ollut rypyssä. Silmä näytti melko häijyltä. Onneksi kyseinen ryppy oli ilmeisesti vain jotain limaa tai vastaavaa, kun se hävisi silmän päältä noin puolen tunnin sisään. Silmä ei ole yhtään vuotanut ja muutenkin on vaikuttanut ihan normaalilta. Jospa me tällä kertaa selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

 
 

Roopen kanssa vietettiin äitienpäivä sekä viime sunnuntai JATin kisoissa. Äitienpäivän tulossaldo oli tylsästä hyl ja hyl. Molemmat muuten hyviä ratoja, mutta tottakai ohjaaja tekee sen yhden virheen radan aikana. Viime sunnuntaina sama meno jatkui. Kolme hyvää rataa, joilla jokaisella yksi virhe. Tuloksia sentäs tuli ja päivän saldona tällä kertaa 6,20; hyl ja 6,37. Seuraavissa kisoissa olisikin sitten tavoitteena saada ohjattua edes yksi rata ilman virheitä tai tehdä ne virheet edes radan vaikeimmissa kohdissa...

 
 

Sunnuntaina pyörähdettiin Roopen kanssa kisaamassa Heinolassa kahden startin verran. Agilityradalta hyl, kun tassut ehti käväistä väärän putken suulla. No loppurata mentiin sitten oikoen. Kontaktit oli kuitenkin kaikki hyvät ja kepitkin sujui hienosti! Hyppäriltä tuli sitten nolla! Ihanneaika oli tosi löysä, kun parin ylimääräisen pyörähdyksen ja muun sähläämisen jälkeenkin aika alittui yli 8,5 sekunnilla. Aika riitti sitten kuudenteen tilaan.

Tällä viikolla alkaa jälleen treenit, kun treenitaukoa ollaan pidetty helmikuun puolivälistä saakka. Tai no ollaanhan me kotona treenattu yksittäisiä esteitä ja lyhyitä helppoja ratoja samalla, kun ollaan Turen kanssa treenailtu. Turekin pääsee virallisesti aloittamaan agilityuransa, kun keskiviikkona aloitetaan treenaamaan JATin jatko1-ryhmässä. Äitienpäivänä jatketaan taas kisaamista Roopen kanssa.