Vuorossa oli tällä kertaa Turen vuoro päästä kisaamaan ja suuntana Korpilahti ja tokokisa. Ilmoittamista tuli emmittyä melkein loppumetreille saakka, kun treenausinto on ohjaajalla hyvin vähissä. Eipä se into sen ilmoittautumisenkaan jälkeen lisääntynyt, joten treenailut jäi muutamaan kertaan.
Tässä olisi pisterivi koottuine selityksineen (tuomarina toimi Tuire Marjamäki):
Luoksepäästävyys 9 (Tarkoitushan ei ole ilmeisesti kiivetä tuomarin syliin.)
Paikalla makaaminen 9 (Tässä tuli mulle kiire, kun liikkurilta jäi kysymättä onko valmista. Ture oli hieman huonossa perusasennossa ja maahanmenoasento oli ihan järkyttävän kiero.)
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 8,5 (Yksi perusasento puuttui, väljää)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5 (Ohjaajalta liian tuima katse kohti koiraa ennen käskyn antamista.)
Luoksetulo 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9 (Hidas pysähtyminen.)
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 8 (Koira olisi kuulemma ollut kympin arvoinen, mutta ohjaaja ansaitsi vain 8. Ei kannattais astua koiran tassun päälle, niin että toinen huutaa kuin palosireeni :-( )
Yhteensä 185 pistettä, I-tulos, kunniapalkinto ja sijoitus 1/12!!!
Eipä voi olla kuin järkyttävän tyytyväinen Turen suoritukseen. Toinen oli niin innoissaan ja tohkeissaan ja suoritti kaikki liikkeet häntä heiluen :-) Ihanaa, kun kokeessa oli jälleen kerran normi-Ture!
Lauantaina oli agikisat Jyväskylässä ja tarjolla kaksi agirataa. Molemmilla radoilla oli paikoitellen ihan hyvääkin menoa, mutta korkeat rimat ja etenkin kontaktit oli lauantain kompastuskivi. Pitäis joskus nostaa treeneissäkin rimat 65:een ettei tulisi kisoissa yllätyksiä. Korkea okseri oli tosin monen muunkin harmina ja ensimmäiseltä radalta ei tullutkaan yhtään nollatulosta. Harvemmin on kisoissa tullut kontaktivirheitä, mutta tänä viikonloppuna senkin edestä.
Sunnuntaina oli vuorossa Laukaa ja Keski-Suomen piirinmestaruuskilpailut. Ensimmäisellä radalla olin auttamattomasti myöhässä moneen kertaan ja ohjaussuunnitelmat menivätkin lähes koko radan osalta uusiksi. Tuloksena virheetön rata, mutta suurten kaarrosten takia sitten hieman yliakaa. Radalla tehtiin kolme nollaa, jotka kaikki yliajalla. Me tultiin Roopen kanssa hienosti kolmansiksi! Saimme hyvät lähtökohdat toiselle radalla. Hyvä rata, mutta taas kerran kontaktivirhe joten tuloksena 5. Yhteistuloksella sijoituimme kuitenkin piirinmestaruuskisoissa upeasti pronssille! Järkyttävän upeaa! :-)
Tänään ratkaistiin JATin seura- ja möllimestarit. Roopen kanssa kilpailtiin seuramestaruudesta, josta kisasivat kaikki kisaavat koirakot koosta ja luokasta riippumatta. Ensimmäisenä oli hyppyrata, josta tuloksen saaneet pääsivät finaaliradalle. Hyppäriltä tuli harmillinen 5, kun yksi rima tippui. Agiradalla tippui myöskin yksi rima ja lisäksi tuli hieman yliaikaa. Ratojen yhteistuloksilla sijoituimme kuitenkin hienosti toiseksi! Hyvä Roope :-)
Uskaltauduin ilmoittamaan sitten Turen mölliradalle kokeilumielessä. Eihän me vielä olla läheskään kisavalmiita eikä olla edes treenattu kuin muutaman esteen ratoja. Rata sujui hienosti toiseksi viimeiselle esteelle asti ja sitten tuli seinä vastaan kirjaimellisesti. Muuri olikin sen verran pelottava este, että Ture teki äkkijarrutuksen. No sitten kun menin korjaamaan tilannetta, niin sittenhän se muuri jo voitiinkin hypätä väärään suuntaan. Hylky tuli, mutta tosi hyvä fiilis jäi. Ture oli hyvin kuulolla ja teki hienoa työtä. Pysyin jopa jotenkin Turen vauhdissa mukana, kun kierrrokset ei olleet ihan niin korkealla kuin normaalisti 3,5 tunnin odotuksen jälkeen. Sitten ei muuta kuin treenaamaan muuria, jota ollaan kyllä treenattu tosi vähän. Kerran ollaan taidettu maksimuuria treenata ja siitäkin on jo aikaa.
Lauantaina käytiin sateisessa Mikkelissä pyörähtämässä näyttelykehässä. Turelle NUO ERI1. Tuomaria ei miellyttänyt Turen korvat ja niitä sitten piti asetella tuomarin mieleisiksi. Saatiin kuitenkin mukava arvostelu ja Turekin malttoi hyvin seistä aloillaan. Ja ekaa kertaa arvostelussa mainitaan hyvästä esittämisestä!
Sunnuntaina sitten uudestaan nokka kohti Mikkeliä, mutta tällä kertaa tokokehään. Ryhmäliikkeet meni loistavasti, mutta kun vihdoin oli meidän vuoro mennä kehään, niin Ture ei tehnyt yhtään mitään. Ensimmäinen seuraaminen oli hirveätä laahustamista perässä ja lopussa ei edes sitten sitä. Kasaan saatiin siis pisteitä III-tuloksen verran. Josko sitä syksymmällä kävisi vielä kerran kokeilemassa yhdessä kokeessa ja mielellään ilman jännittämistä...
Ei ole tullut kirjoiteltua taas pitkään aikaan. Tässä joitain tärkeimpiä juttuja mitä nyt mieleen tulee.
22-24.6 oltiin Turen ja Roopen kanssa paimentamassa Vehmersalmella. Yllättävän hyvin ja rauhallisesti molemmat pojat osasivat lampaita paimentaa. Paljon tosin treenaamista tarvitaan ennen kuin hommat kunnolla sujuisi. Edellytyksiä kuitenkin hommaan olisi! Roope yllätti kyllä omilla taidoillaan todella positiivisesti. Kuvia molemmista pojista löytyy kennel Bywaterin galleriasta http://www.aussiet.galleria.fi/kuvat/Paimennusleiri%2C+kes%E4kuu+2009/
Roope täytti meidän paimennusleirin aikana 23.6. huimat 5-vuotta! Eipä se Roope enää mikään pikkupoika ole :-)
27.6. suunnattiin Roopen kanssa Varkauteen agikisoisin. Kolme starttia ole kolmosille tarjolla. Olipa taas multa melkoista säheltämistä. Yksi rata oli kunnollinen, mutta siltäkin harmittavasti vitonen.
5.7. oli sitten Turen vuoro ja meidän molempien ensimmäiset tokokisat. Siis ihan viralliset sellaiset! Ture teki hienosti töitä, mutta mun jännittäminen oli ihan järkyttävää ja sen takia sitten pisteitä lähtikin useammasta liikeestä. Liikkeestä maahanmeno (siis meidän varmin liike) meni nollille, kun Ture yllättäen istui ja en sitten tajunnut antaa edes toista käskyä. Estehypyssä Ture teki myöskin jotain ennenkuulumatonta ja ponnisti esteen päältä. Tarkemmat pisteet löytyy Turen tokotuloksista, mutta kasaan saimme siis 159,5 pistettä, II-tulos ja sijoitus 5.
Viime viikon keskiviikkona jätimme Turen agitreenit väliin ja suunnistimme Korpilahdelle kokeilemaan, kuinka alokasluokan liikkeet onnistuvat häiriössä ja ilman palkkaa. Ja onnistuihan ne mahtavan hyvin! Ture teki kaiken niin hyvin kuin osasi, mutta ohjaajasta ei voi sanoa samaa. Seuraamisen aikana en sitten kuunnellut liikkuria, vaan tein omiani. Liikkeesta maahanmenossa en muistanut odottaa "palaa koiran luo"- käskyä ja seisomisessakin käskysana SEIS vaihtui kummallisesti SEISO -käskyksi. Vaikka ohjaaja mokailikin urakalla, niin Turen hienon työskentelyn ansiosta saimme kuitenkin kasaan 183,5/200 pistettä ja tulimme vielä kolmansiksi yhdeksän kilpailijan joukosta! :-)
Möllitokon lisäksi pitihän meidän sitten osallistua mätsäriinkin. Ture tuli isojen koirien punaisten toiseksi! Eli mahtava päivä Korpilahden satamassa!
Sunnuntaina pyörähdettiin molempien koirien kanssa Toivakan markkinoiden yhteydessä järjestetyssä mätsärissä. Koiria oli paikalla vain alle 20. Roope tuli isojen koirien kolmanneksi, äidin toimiessa esittäjänä. Ture voitti isot koirat ja lopulta kaikki ollen siis BEST IN SHOW 1! Hienoa Ture!
Turen kanssa on suunnitelmissa suunnata 17.6 Korpilahdelle ja siellä pidettävään möllitokoon, mikäli maltetaan jättää agilitytreenit väliin. Ensimmäisiin virallisiin tokokisoihin Ture suuntaa heinäkuussa.
Ture taas VSP kera toisen sertinsä! :-) Minja oli jälleen ROP sekä hienosti vielä RYP2 eli ei me huonolle "hävitty". Turestahan taitaa kehkeytyä oikein perheen näyttelytähti. Muutama näyttely olisi vielä suunnitelmissa tälle vuodelle, vaikka se viimeinen serti olisikin saatava sitten vasta ensi vuonna. Eihän me nyt noita lähinäyttelyitä voida kuitenkaan väliin jättää. Seuraavan kerran Ture astelee näyttelykehään heinäkuussa Laukaassa.
Eilen määränpäänä oli Jämsän ryhmänäyttely ja mukaan pääsi Ture. Näyttelyyn oli ilmoitettu 22 aussieta, joista noin puolet oli uroksia. Toinen junnu-uros oli poissa, joten Ture voitti luokkansa ERI:llä. Pääsimme siis ensimmäistä kertaa oikein PU-kehään. Ja mitä tekeekään Ture! Ture otti ja voitti kaikki saaden ihka ensimmäisen sertinsä! :-) Lopulta Ture oli VSP, Minjan ollessa ROP, RYP1 ja BIS2. Mahtava päivä, johon en olisi uskonut tuon vähäkarvaisen kakaran yltävän.
Jottei koko päivä olisi mennyt leijaillessa, niin Ture päätti sitten hieman säikäyttää iltapäivällä. Ulkoa kuului Turen kamala huuto ja toinen juoksi hädissään. Jokin ilmeisesti tökkäsi Turen silmään. Vasemman silmän keskiosa näytti ihan siltä kuin päällimmäinen kalvo olisi ollut rypyssä. Silmä näytti melko häijyltä. Onneksi kyseinen ryppy oli ilmeisesti vain jotain limaa tai vastaavaa, kun se hävisi silmän päältä noin puolen tunnin sisään. Silmä ei ole yhtään vuotanut ja muutenkin on vaikuttanut ihan normaalilta. Jospa me tällä kertaa selvittiin pelkällä säikähdyksellä.
Roopen kanssa vietettiin äitienpäivä sekä viime sunnuntai JATin kisoissa. Äitienpäivän tulossaldo oli tylsästä hyl ja hyl. Molemmat muuten hyviä ratoja, mutta tottakai ohjaaja tekee sen yhden virheen radan aikana. Viime sunnuntaina sama meno jatkui. Kolme hyvää rataa, joilla jokaisella yksi virhe. Tuloksia sentäs tuli ja päivän saldona tällä kertaa 6,20; hyl ja 6,37. Seuraavissa kisoissa olisikin sitten tavoitteena saada ohjattua edes yksi rata ilman virheitä tai tehdä ne virheet edes radan vaikeimmissa kohdissa...
RSS Feed